Nuori Ihminen Minä en kirjoita miellyttääkseni ketään tai sitoutuneena mihinkään ideologiaan. Minä preferoin ihmiskunnan selviämistä ja luovuutta, mutta näitäkään en ota dogmaattisesti.

Ajattelutaitojen opettaminen peruskoulussa

Päätin luoda toisenkin radikaalin utopistisen skenaarion, ja lähettää sen Ratkaisu 100 ehdotukseksi.

 

https://app.viima.com/ratkaisu100/?categories=528&activeItem=3821

 

Mietin pitkään että olisiko edellinen tekstini sittenkin ollut taloudellisesti tehokkaampi tulevaisuus. Kerro minulle jos mielestäsi tein väärän valinnan jättämällä tämän utopian sivuun:

http://lauriblomberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/215334-vilpiton-ehdotuksen...

 

Ajattelutaitojen opettaminen peruskoulussa.

 

Olen kuullut sanonnan, että koulun tarkoitus on opettaa kuinka ajatella, ei mitä ajatella. Koulujärjestelmässä lapsille heitetään iso kasa oikeita vastauksia. Heille ei opeteta luovaa ajattelua, sitä miten arvioida informaation luotettavuutta tai kyseenalaistamaan omaa ajatteluaan. Nämä ovat keskeisiä taitoja nykyajan monimutkaisessa maailmassa, ja lasten odotetaan osaavan ne aivan luonnostaan. Tästä seuraa oppimis- ja keskittymisvaikeuksia koulussa sekä paljon ongelmia sen jälkeen.

 

Esim. Edward De Bono on opettanut luovaa ajattelua 40 vuotta. Hänen kursseillaan on ollut paljon vaikutusta ihmisten elämään:

 

Eräs tutkimus mikä tehtiin luovien ajattelutaitojen opettamisesta väkivaltaisille nuorille havaitsi, että ryhmä jolle oli opetettu ajattelutaitoja sai 20 vuoden seurantajaksolla alle kymmenyksen niistä rikostuomioista mitä vertailuryhmä sai.

 

Britannian New Labour -puolueen New Deal -ohjelmassa ne joille opetettiin ajattelutaitoja työllistyivät 6 kertaa todennäiköisemmin kuin muut. Ja heistä 96% oli vielä vuotta myöhemmin töissä.

 

Yhdessä Australian koulussa osalle tiedeoppilaista opetettiin vähemmän tiedettä ja enemmän luovaa ajattelua. Nämä oppilaat menestyivät kokeissa paremmin kuin heidän luokkatoverinsa ketkä olivat opiskelleet enemmän tiedettä.

 

Mitä ajattelutaidot sitten ovat?

Havaitseminen on ajattelun ensimmäinen askel ja toiminnan alku on sen viimeinen vaihe. Ajattelua on kaikki se mitä tapahtuu hermoverkossa tällä välillä.

 

Osia mitä ajatteluun kuuluu:

 

Usein ajattelu on uriintunut. Näemme vain yhden näkökulman, jota nimitämme totuudeksi. Muiden näkökulmien tietoinen kokeileminen haastaa ja stimuloi ajattelua.

 

Nämä ajattelun urat ilmaisemme kielellä. Meillä jokaisella on tietty tarina jolla selitämme tapahtumia. Ja kun kyseenalaistamme niitä sanoja mitä käytämme, tai alamme miettimään tekemiämme ennakko-oletuksia, pystymme arvioimaan omaa ajatteluamme objektiivisemmin.

 

Suunnitteleminen on tärkeä elämäntaito aina pikkuostoksista isoihin elämänprojekteihin.

 

Ajattelutaitoihin kuuluu myös tieteen filosofia. Eli se miten arvioida eri väittämien totuusarvoa.

 

Entä mitä käytännön ongelmia ajattelutaidoilla voisi ratkaista?

 

Monissa mielenterveysongelmissa kyse on lopulta siitä, että ihminen ajattelee tai tekee samaa asiaa liian paljon eikä osaa vapautua siitä. Luovuus on taito ohjata omaa huomiokykyä uusiin aiheisiin ja katsoa vanhoja uusista näkökulmista. Ajattelutaitojen opettaminen lapsille ehkäisisi addiktioiden ja mielenterveysongelmien syntymistä, sekä auttaisi myös heitä jotka haluavat oppia eroon voimakkaista tavoistaan.

 

Yritysmaailmassa puhutaan paljon luovuudesta ja innovaatioista. Nämä eivät ole mitään yliluonnollisia ilmestyksiä, vaan taitoja mitkä kuka tahansa voi oppia. Näiden taitojen mestareita kutsumme luoviksi tai neroiksi, ja näin pistämme heidät eri kastiin kuin “normaalit” ihmiset. Mutta ainut asia mikä heidät erottaa muista on kokemus ajattelutaitojen käytännön soveltamisesta. Osaatko kuvitella millainen Suomi olisi, jos meillä olisi useita yhtä luovia ihmisiä kuin Elon Musk? Minä ainakaan en osaa. Mutta haluaisin kuitenkin kokea sen.

 

Kun ihmisten ajattelu on joustavampaa, osaavat he nähdä asioita muiden ihmisten näkökulmista. Tämä vähentäisi konfliktitilanteiden vastakkainasetteluja. Kun omaa energiaa ei käytettäisi toisen vastustamiseen, vaan yhteisten tavoitteiden löytämiseen, olisi paljon helpompi löytää molemmille mieluisa lopputulos.

 

Meillä on länsimaissa demokraattiset instituutiot. Mutta jos äänestäjät tyytyvät tyhjiin sloganeihin eivätkä vaadi loppuun asti mietittyjä ratkaisuja, niin emme pysty kohtaamaan niitä ongelmia jotka uhkaavat meitä nykyaikana.

 

On vielä monia ongelmia, jotka estävät ihmisiä elämästä senkaltaista elämää kuin he haluavat. Mutta meillä on yksilöinä enemmän vapautta ja korkeampi elintaso kuin millään ihmisheimolla ennen meitä. Useimmiten suurin este haaveidemme toteutumiseen löytyy korviemme välistä.

 

Ajattelutaitojen parantaminen ei ole ratkaisu kaikkiin ongelmiimme. Mutta en tiedä yhtään ongelmaa, missä se ei helpottaisi ratkaisujen saavuttamista.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (26 kommenttia)

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Ajattelutaitoa rapauttaa kaunokirjoituksen lopettaminen kouluissa. Käden motoriikkaa ja silmien yhteistyötä kun ei harjoiteta, ei ajattelutaitokaan kehity ja tulevaisuudessa saamme tilata aivokirurgit ulkomailta.

Käyttäjän LauriBlomberg kuva
Lauri Blomberg

Hienomotoriikka on yksi tapa miten voi kehittää aivojaan. Ja en haluaisi että sitäkään jätettäisiin huomiotta.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Hienomotoriikan harjoittaminen käsitöin ja kirjoituksi edesauttaa aivojen kehitystä ja edistää luovuutta. Myöskin monipuolinen lukeminen ja erillaisiin näkökulmiin tutustuminen on ajattelemisen taidonkannalta auttavaa. Mitä enemmän tietää sitä vähemmän pelkää ja paremmin ymmärtää mutta varjopuolena tieto lisää tuskaa ja taakkaa. Lisäksi meidän kannattaa varoa aivojemme oikkuilua kuten esim sitä että aivomme hylkivät tiedettä muttahyödyntää joitain kuten sitä että aivomme rakastavat tarinoita.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Käsialakirjoitusta, neulomista, virkkaamista ja punontaa ym. saa toki edelleen harjoittaa, moni ope niin tekee jatkossakin.
On muuten jotenkin hullu ajatus, että valtio määrää mitkä kirjaimet on opetettava.

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

#4
Kysymys ei ole yksittäisistä kirjaimista, vaan yhteistyöstä, että saat kätesi toimimaan tahtosi mukaan.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Toki ajattelutaitoja opetetaan kouluissa. Millä perusteella esität, ettei opetettaisi?

Viime vuosina filosofiaa lapsille -idea on ollut tosi suosittua opettajien parissa.
http://netn.fi/sites/www.netn.fi/files/Filosofiaa%20lapsille%20ja%20nuorille_Käsikirja_näyte%20sisällys%20ja%20alku.pdf

Ajattelutaitojen opettaminen lapsille onkin vaativa juttu, ei sitä voi tavan filosofi tulla noin vaan veivaamaan. Harva jonkin fakin ammattilainen osaa ottaa kuulijakunnan kehitystasoa - lasten kyseessä ollen keskushermoston kehitysvaiheestakin on kyse - huomioon, useimmat osaavat viestiä vain vertaisilleen.

Käyttäjän LauriBlomberg kuva
Lauri Blomberg

Syy tähän on osittain minun, koska en selittänyt tarkemmin mitä käytännön taitoja tarkoitan epämääräisellä termillä "ajattelutaidot." Voisin piiloutua sen taakse että kirjoitin tekstin tunnissa tai että useimmat kilpailun ehdotukset ovat selkeästi lyhyempiä kuin omani. Mutta minulla on velvollisuus kirjoitta tarkempi kuvaus siitä mitä tarkoitan termillä ja tulen sen tekemään.

Tarkoitan termillä monia eri käytännön työkaluja millä voi ajatella tarkoituksella eri tavoilla kuin aiemmin. Edward De Bonon materiaali on yksi mihin viittasin, mutta on myös muita työkaluja kuten General Semantics tai NLP:n kielimalli. Myös Getting Things Done tyyliset tuottavuusmallit kuuluvat siihen mitä määrittelen ajatteluksi.

Itse olen oppinut paljon Nietzscheltä, Popperilta ja monilta muilta filosofeilta, joten en missään nimessä väheksy koko alaa. Suuri osa filosofiasta on kuitenkin mielestäni sanojen kritiikkiä toisilla sanoilla, ja koko touhusta puuttuu tarkoitus. Vilkaisin linkkaamasi käsikirjan, ja uskon hyvin että lapset tykkäävät tuonkaltaisesta miettimisestä. Mutta sillä ei ole mitään tekemistä niiden ajattelutyökalujen kanssa mistä puhuin.

Minulla ei vielä ole henkilökohtaista kokemusta näiden työkalujen opettamisesta lapsille, mutta olen kuullut että jopa 4 vuotiaat oppivat näiden käytön nopeasti. Ja sen ei pitäisi olla mikään ihme, kun useat näistä perustuvat siihen miten hermoverkko prosessoi ja varastoi tietoa. Kun puhuu sillä tasolla, niin lapset todennäköisesti ymmärtävät. Siis jos vain saa heidän huomionsa.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Itse kun olin ala-asteella 5-9 vuotta sitten meille hyödynnettiin mm kultyuuri kasvatusta, yrittäjyyskasvatusta, sosiaalista kasvatusta, sekä peleillä leikeillä ja kokeilemalla oppimista. Painotettiin myös itseä kiinnostaviin aiheisiin syventymistä omalla ajallaan. Ajattelutaitoa, filosofiaa tai luovuutta meille ei kuitenkaan opetettu vaan ne jätettii jokaisen omalle vastuulle. En kyllä siltikään käsitä sitä että miten se että ala-asteella opettaja vei meidät pulkkakeen laskemaan pitkiä pellavia oikein auttoi matematiikan oppimisessa tai mitä jääkiekon mm ottelun seuraaminen opetti käsityötunnilla, jäivät itselle mysteereiksi.

Ilkka Huotari

"Toki ajattelutaitoja opetetaan kouluissa."

Kuinka paljon ajattelutaitoja/kriittistä ajattelua/filosofiaa opetetaan peruskoulussa nykyään?

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Tsekkaa itse opetussuunnitelman perusteista. Määrää ei voi kukaan tietää, sehän ei ole erillinen oppiaine, mutta on se jo nykyisessä ja vielä enemmän elokuussa käyttöön otettavissa opetussuunnitelmissa mukana.

Käyttäjän LauriBlomberg kuva
Lauri Blomberg Vastaus kommenttiin #19

Mä tsekkasin täältä: http://www.oph.fi/download/163777_perusopetuksen_o...

Siellä ei ollut mitään muuta kuin epämääräisiä sanoja ajattelemisen oppimisesta. Minä tulen kirjoittamaan tarkennuksen siitä mitä tarkoitan ajattelutaidoilla. Joten voimmeko sopia sitä ennen, että ainakin minun mielipiteeni on ettei niitä opeteta kouluissa?

Tietenkään on ole ollut peruskoulussa yli 10 vuoteen. Mutta jos jokin on radikaalisti muuttunut siellä, tai sitten kirjoitettuani tuon tekstin sinä tai joku muu korjaa minua ja sanoo että juuri kirjoittamani kaltaisia ajattelutyökaluja opetetaan koulussa, niin muutan mielipidettäni aiheesta.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen Vastaus kommenttiin #20

Suomessa kouluilla ja opettajilla on laaja metodinen vapaus ja siksi opetussuunnitelman perusteissa on moni asia sanottu ympäripyöreästi. Ei esim. määräyksen tasolla sanota, että tämä asia on opetettava NLP-menetelmällä. Kuntien ja koulujen opseissa perusteita on sitten tarkennettava ja konkretisoitava.
Kaikenlaiset työkalut ja metodit ovat varmasti tervetulleita valikoimapalettiin. Kustantajathan sitä tekevät maksua vastaan oppikirjoissaan ja kunnat maksavat siitä miljoonia, sivumennen sanottuna.

.....
Lukuohje ops-perusteille: Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) -luku löytyy perusteiden sivulta 20. Sitten tuo L1 -koodi löytyy eri puolilta perusteita velvoittavana asiana ja sitä tarkennetaan eri tavoin. Alkuteksti on ympäripyöreää myös siksi, koska siinä kuvataan "kattokäsite", joka on otettava punaiseksi langaksi esiopetuksesta ysiluokkaan.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Pessimisti minussa vastaa,että meidän kaikkien valittava valhe missä elämme vain siksi,että tarina mitä seuraamme voisi olla kokonaisvaltainen.

Optimisti minussa vastaa,että kyky ajatella luovasti olisi todellakin kuten sanot mullistavaa sotien ja kehityksen kannalta.

Näiden puolestavälistä vastaan,että luova ajattelu,käpertyy sekin kuin kirjastossa käymiseksi. Se on niin valmiiksi muotoilluilla palikoilla ajattelua,jotta sitä voisi verrata kirjojen poimimiseksi hyllyiltä. Joten mitään _uutta_ ei sinänsä tapahdu..vaikka uusi yhdistelmä voikin olla yhtäkkiä "uutta". Kaiken vääristävänä tekijänä on tässäkin patentit ja tekijänoikeudet jotka antaa vääränlaisen motivaation,mutta tämä taitaa olla hieman kaukana siitä mitä tarkoitat tällä blogilla.

Käyttäjän LauriBlomberg kuva
Lauri Blomberg

Moro Vellu :)

Kyse ei ole siitä miten hyvin käyttämämme mallit vastaavat empiiristä todellisuutta. Se on tärkeää. Mutta mikään malli ei voi kuvata koko universumia. Ei edes yhtä pientä osaa siitä. Vielä tärkeämpää on osata suhtautua skeptisesti omiin malleihinsa sekä niihin mitä muut koittavat tunkea.

Sanon tuon saman vielä toisesta näkökulmasta. Meidän aivomme ovat kehittyneet luomaan malleja ympäristöstämme, minkä mukaan sitten toimimme. Jos mallit ovat muodostuneet tarpeeksi vahvoiksi, ei logiikka voi vaikuttaa niihin. Koska kun ihminen kuuntelee rationaalista argumentaatiota, niin hänen aivonsa tulkitsevat puheen sopimaan niihin malleihin mitä ihminen on jo omaksunut. Tällä tavalla uskovaiset voivat kuitata kaiken mitä he eivät ymmärrä "jumalan" tekosiksi. Useimmiten kun sisääntuleva informaatio haastaa olemassa olevia malleja, niin se sivuutetaan ja unohdetaan. Vastaanottavalla ihmisellä ei ole joustavuutta ottaa vastaan tietoa, mikä on liian ristiriitaista voimakkaiden uskomusten kanssa. Näin ollen skeptisyys jo omaksuttuja uskomuksia kohtaan avaa mielen mahdollisuudelle oppia uutta.

Aivot poistavat, vääristävät sekä yleistävät kaiken tiedon mitä ympäristö meille antaa. Mutta kun emme ota sitä tosissamme, vapaudumme tästä valheesta. Eli vapaus ei tule valheen korvaamisesta, vaan enemmänkin omasta suhtautumisestamme niihin asioihin mihin uskomme.

Ja vielä luovasta ajattelusta. Liian usein se sekoitetaan informaation lisäämiseen tai johonkin taiteelliseen höpinään. Tästä olen kanssasi samoilla linjoilla. Minä tarkoitan luovalla ajattelulla sitä että näitä jo omaksuttuja malleja haastetaan eri prosesseilla. Yksi rautalankaesimerkki näistä prosesseista on Edward De Bonon 6 ajatteluhattua: http://www.cs.joensuu.fi/pages/whamalai/yoped/hatu...

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Morjes!

Kallistuit siis minun pessimistiseen malliin,missä meidän jokaisen pitää valita valhe :)

Käyttäjän LauriBlomberg kuva
Lauri Blomberg Vastaus kommenttiin #23

Valhe-totuus on vähän kömpelö ilmaisu. Jopa prosperity gospelissa on jotain "totta," ja ei yleinen suhteellisuusteoriakaan kaikkea selitä. Tarkempi ilmaisu olisi omaksua monia eri malleja ja niiden kautta pyrkiä hahmottamaan tilannetta. Kuten yhteiskunnallisissa kysymyksissä olisi hyvä ymmärtää keynesiläisyys, itävaltalainen taloustiede, anarko-kommunismi, anarko-kristillisyys, klassinen liberalismi, georgismi ja varmaan jotain muutakin mitä ei nyt tule mieleen. Yksikään näistä ei yksinään anna kaikkia vastauksia, mutta jokainen antaa meidän ymmärtää enemmän aiheesta. Eli meidän pitää valita monta epätäydellistä mallia, ja sitten vaihdella niitä pitäen aina mielessä ettei mikään malli voi olla täydellinen.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Ajattelutaitoa, pohdiskelua ja filosofiaa. Ajattelutaito olisi oiva lisä joikaisen kouluaineen opetukseen mutta olisiko opetettava ajattelu luovaa ja vapaata vai olisiko se sidottu tiukkoihin raameihin jotka määrittelee mm miten jostakin asiasta tulisi ajatella esmerkiksi uskonnot jotka Suomessa ovat jokaisen omien mielipiteiden kirjaama punaisin vaattein varustettu palava keskustelun aihe josta nostan nyt kristinuskon johon varsinkin vapaa-ajattelijoilla vaikuttaa olevan vahvat ajatukset ja näkemykset siitä kuinka kristittyjen tulee uskoa "satu" uskontoonsa ja "taru" jumaalansa mutta haukkuvat toisinajattelijoita ja liberaalejauskovia Jumalansa pilkkaajiksi. Mielipiteenvapaus, uskonvapaus ja sananvapuas tulisi toki huomioida ajattelutaidon opetuksessa ja itse mielisin että se olisi luovas, vapaata ja sallivaa eikä raameihin sidottua.

Käyttäjän LauriBlomberg kuva
Lauri Blomberg

Dogmaattiset uskonnot ovat kaamein trippi millä ihmiskunta on ikinä ollut. Mutta en miellä kysymystä asteikolla "luova ja vapaa ajattelu" - "uskonnot." Jos haluat olla tehokas, on luovalla ajattelulla oltava jokin rakenne. "Vapaus" tästä rakenteesta ei olisi edes mielekäs konsepti. Ideana on että on monia eri rakenteita mitä ihminen voi koittaa, ja että ne toimivat nostamaan ajattelun pois niistä normaaleista uomista valittuun suuntaan. Kirjoitin kommentissani Vellulle tästä enemmän.

Ps. Sun lauseesi oli niin pitkä että se haittasi mua ymmärtämästä sitä mitä koitit sanoa. Lyhyet lauseet ovat lukijaystävällisempiä. Tosin itse en kyllä aina noudata tätä ohjetta...

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Kuka on sitten se joka määrittelee miten kukin mistäkin saa ajatella/ymmärtää/ nähdä ja mitä ei saa ajatella/ymmärtää/nähdä, jos ei saa vapaasti itse?

Käyttäjän LauriBlomberg kuva
Lauri Blomberg Vastaus kommenttiin #14

Sama henkilö kuka käskee yksityisyrittäjänä toimivalle sähkömiehelle mitä työkaluja hän saa käyttää.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #15

Eli omien aivojen käyttö ja luova ajattelu ei ole sallittua silloin kun se on vastoin normeja tai laissa annettua kaavaa?

Käyttäjän LauriBlomberg kuva
Lauri Blomberg Vastaus kommenttiin #16

Daniel, minulla ei ole hajuakaan mistä olet päätellyt tämänkaltaisia ajatuksia. Mutta pyydän sinua lukemaan kirjoitukseni sekä kommenttini tässä ketjussa. Sinä voit olla vapaasti mitä mieltä haluat, mutta sen jälkeen ymmärrät etten jaa esittämääsi mielipidettä.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #17

Tuli itselle hieman ristiriitaisen epäselväksi mikä oli suhtautumisesi ajattelemksen vapauteen. Kirjoitus oli mainio mutta kommenteistasi sai ihan toisen käsityksen.

Käyttäjän LauriBlomberg kuva
Lauri Blomberg Vastaus kommenttiin #18

"Kirjoitus oli mainio"

Kiitos :)

Kommentoin siitä, että ajattelu tarvitsee jonkin rakenteen. Että pelkkä ideointi ilman suuntaa tai metodia tuskin on niin tehokasta kuin rakenteen hyödyntäminen. Mutta sitten ainut kysymys on, mistä tämä rakenne tulee?

Minun ehdotukseni on, että opettaisimme useamman rakenteen käytön oppilaille kouluissa. Voisimme opettaa pari luovuutta varten, pari suunnitteluun yms.

Opettaminen tapahtuu samalla tavalla kuin matematiikan rakenteiden opettaminen matematiikantunnilla. Opettaja sanoo: "tässä on tehtävä, soveltakaa tätä työkalua siten miten parhaaksi näette." Kun oppilailla on tarpeeksi kokemusta työkalusta, niin aletaan opetella seuraavaa.

Tämän oppimisprosessin jälkeen oppilaat ovat oppineet käyttämään uusia työkaluja, ja voivat käyttää niitä juuri niin kuin itse parhaaksi näkevät. Tässä vaiheessa he voisivat korkeintaan joskus hyötyä neuvoista. Mutta mikään ulkopuolinen pakottaminen käyttämään tiettyä työkalua tai tekemään joku tylsä tehtävä olisi vain haitallista kehittymisen kannalta.

Näetkö miten tämänkaltainen järjestelmä mahdollistaa paljon suuremman vapauden asteen oppilaille lopuksi kuin pelkkä ohjaamaton "luova" ajattelu?

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #21

Miksi muuten pidit trippiä dogmeihin pahana asiana,vaikka nyt tarjoat rakenteita ratkaisuna?

Onhan ihan tunnettu asia,että keräännymme erillaisten dogmien,ideologioiden jne. ympärille ja taistelemme niiden puolesta sitten?

Käyttäjän LauriBlomberg kuva
Lauri Blomberg Vastaus kommenttiin #24

Voin vastata ensimmäiseen kysymykseen määrittelemällä termit siten kuin niitä itse käytän.

Dogma = minulla on vasara ja käytän sitä joka tilanteessa.

Rakenne = taito työkalun käytössä. Tietää mitä tehdä, ja että on joustava suunnitelma ja selkeä tavoite.

Esim matematiikassa ihminen voi opiskella differentiaali- ja integraalilaskennan rakenteen, vektorilaskennan rakenteen, peliteorian rakenteen yms. Kun on läpäissyt kurssin vektorimatematiikasta, niin sen jälkeen voi alkaa soveltamaan tuota taitoa ja kehittyä taiteilijaksi siinä. Tämänkaltaisten taitojen omaksuminen lisää vapautta ymmärtää matematiikan maailmaa ja toimia siellä.

Koitan tässä selittää vapauden käsitteen ottamista metafyysisestä konseptista ja tuomisesta tähän maailmaan minkä kaikki jaamme. Kulttuurissamme yleisesti on hyväksytty vapauden käsite että se tarkoittaa että voi tehdä juuri mitä haluaa. Mitä liberalismi sekä konservatismi ovat eri tavoilla sanoneet historiallisesti on, että vapaus on seuraus rankasta työstä rakenteiden korvaamiseksi toisilla, paremmilla rakenteilla.

Dogmaattisuutta on se, että alkaa vahvistamaan nykyrakenteita. Ja paremman maailman luominen vaatii nykyisten rakenteiden muuttamista enemän vastaamaan ihmisten parhaimpia puolia. Keskeinen taito vapautua dogmista on osata suhtautua huumorilla itseensä ja omiin uskomuksiinsa. Tämä tulee taas siihen kysymykseen että on tärkeintä oppia suhtautumaan kevyesti siihen mitä tietää.

Me kaikki puolustamme jo omaksumiamme uskomuksia, koska pelkäämme tuntematonta. Mitä enemmän olemme investoituneet johonkin uskomukseen, sitä vaikeampi meidän on luopua siitä. Dogmat syntyvät osittain tarpeesta ylläpitää hierarkinen rakenne, mikä vaatii jäseniltä samantyylistä ajattelua. Dogmaattista ajattelua on mielestäni tehokkainta ehkäistä a) purkamalla hierarkioita sekä b) opettamalla ihmisiä ajattelemaan monilla eri tavoilla. Ensimmäinen vaihtoehto vaatii paljon työtä, mutta toinen vaihtoehto on mahdollista toteuttaa tässä ja nyt.

Kiitos Daniel ja Vellu että ootte jaksaneet haastaa mua tästä aiheesta :) Täs mennään paljon syvemmälle vapauteen kuin mitä moni näillä palstoilla edes haluaisi ajatella. Ja ainakin mulle tää on ollut antoisaa :) Öitä!

Toimituksen poiminnat