*

Nuori Ihminen Minä en kirjoita miellyttääkseni ketään tai sitoutuneena mihinkään ideologiaan. Minä preferoin ihmiskunnan selviämistä ja luovuutta, mutta näitäkään en ota dogmaattisesti.

Miksi liberaalit suhtautuvat epäillen oikeistolaiseen talouspolitiikkaan?

  • Työn tuottavuuden sekä palkkojen kehitys viimeisten 60 vuoden ajalta.
    Työn tuottavuuden sekä palkkojen kehitys viimeisten 60 vuoden ajalta.

Elina Lepomäen liittyminen kokoomuksen puheenjohtajakisaan on kiihdyttänyt keskustelua markkina-ajattelusta. Itse en tunne häntä tai hänen mielipiteitään, mutta hän vaikuttaa ensisilmäyksellä tervejärkisemmältä kuin monet muut jotka puhuvat aiheesta.

 

En halua sanoa että kaikki kapitalistinen vapaamarkkina-taloustiede olisi arvotonta. Päinvastoin, kannatan sitä ettei demokraattinen valtio puuttuisi markkinoiden toimintaan muuten kuin ulkoisvaikutusten ja resurssien verotuksen osalta sekä operoimalla luontaisilla monopolialoilla*. Tämän lisäksi tunnustan taloudellisen ajattelun rajat, enkä halua että tätä ajattelua tungetaan niiden rajojen ulkopuolelle. Yksi esimerkki tästä yhteisten alueiden yhtiöittämisestä on uusi metsähallituslaki, joka tippuu suoraan ajattelukategoriaan josta käytän nimeä markkinafundamentalismi.

 

Mitä tämä markkinafundamentalismi on?

 

Markkinafundamentalismi on termi jota käyttävät maailman toiseksi rikkain hedge-rahaston johtaja (Soros) sekä kaksi talouden nobel-voittajaa (Stiglitz sekä Krugman). Keskeinen piirre markkinafundamentalismissa on vankkumaton usko siihen, että talouden ja yhteiskunnan ongelmat ratkeavat kun valtio ei puutu markkinoiden toimintaan ja kaikki mahdolliset toimialat yksityistetään maksimoimaan voittonsa. Mitään ei tarvitse muuttaa yritysten rakenteessa, ainoastaan valtio pitää vetää pois markkinoilta.

 

Tuskin kukaan ajattelee että valtion täydellinen omistus taloudesta olisi hyvä asia. Mutta jos vapaat markkinat on parempi vaihtoehto useissa tilanteissa, niin mitä minä haluaisin kuulla oikeistolaisen taloustieteen edustajien vähintäänkin ottavan huomioon, jotta tietäisin etteivät he kuulu markkinafundamentalistien joukkoon?

 

1. Itävaltalaisessa taloustieteessä tunnetaan termi praxeologia. Se on ihmistoiminnan deduktiivista tutkimista. Se rakentuu tietyille aksioomille, oletuksille, ihmisistä. Nämä aksioomat toimivat identtisesti praxeologiassa kuin dogmat kristinuskossa. Mikään empiirinen tulos ei voi johtaa niiden kyseenalaistamiseen. Tästä syystä praxeologia lasketaankin pseudotieteeksi tiedepiireissä. Rationaalisessa keskustelussa on voitava kyseenalaistaa jokaikinen taustaoletus jolle teoriat perustuvat. Nykypäivänä edes jotkut papit kehtaavat myöntää ettei raamattu ole täysin sananmukaisesti totta.

 

2. Monet ovat kuulleet konsepteista negatiivinen ja positiivinen vapaus. Jotkut ovat sitten valinneet noista mustavalkoisesti toisen joka on hyvä ja toinen joka on paha. Todellisuudessa kuitenkin ihmiset vaativat vähintäänkin puhdasta vettä, tarpeeksi ravintoa sekä suojatun paikan elää. Ihmiset vaativat myös itsenäistä ajattelua kehittyäkseen ja tullakseen yksilöksi. Termien kehittäjä Isaiah Berlin itsekin sanoi, että molemmat näistä vapauksista ovat välttämättömiä vapaalle yhteiskunnalle.

 

3. Karl Popper kehitti termin avoin yhteiskunta kuvaamaan yhteisöä jossa jäsenet voivat muuttaa yhteisön instituutioita sekä johtajia ilman väkivaltaa. Suljettu yhteisö taas tarkoittaa diktatuuria. Markkina-ajattelun leviäminen sekä valtion vaikutuksen katoaminen tarkoittaa suljettua yhteiskuntaa, kun ihmiset pystyvät muokkaamaan instituutioita vain kuluttajina, eivät äänestäjinä. Ero voi aluksi kuulostaa hiuksen hienolta, mutta lähemmin tarkasteltuna se on merkittävä. Ensinnäkin markkinoilla en voi valita mennä metrolla. Se vaatii kollektiivista suunnittelua. Myös kaikki retoriikka siitä ettemme voi estää veronkiertoa, meidän on tehtävä vaikeita päätöksiä kilpailukyvyn vuoksi, kannattaa lähettää teollisuus halpatuotantomaihin tai emme voi toimeenpanna lakeja talousrikollisten osalta ovat avoimen yhteiskunnan vastaisia.

 

4. Olen teini-iästäni lähtien uskonut, että uskontojen rooli ainakin meidän Pohjoismaisessa yhteiskunnassamme rajoittuisi joihinkin pieniin yhteisöihin Pohjanmaalla. Tämä naiivi lapsenuskoni romahti yksi ilta, kun olin kuuntelemassa eräässä poliittisessa tilaisuudessa erästä maamme tunnetuinta kokoomuspoliitikkoa. Yliopiston työntekijä kysyi häneltä yleisökysymyksessä miksi hän ei halunnut toimia ilmastonmuutoksen estämiseksi. Itse en tiennyt poliitikon historiaa, ja kysymys vaikutti hyökkäävältä. Ja oletin että hän olisi osannut vastata siihen helposti. Hän vastasi kuitenkin muutaman minuutin sekavalla höpinällä missä ei ollut mitään keskeistä teemaa, ja sitten lopetti vastauksensa sanomalla suunnilleen näin: “mitä väliä sillä ilmastonmuutoksella muutenkaan on.” Yleisö huokasi kuuluvasti. Ja minä otin uskontojen vaikutusvallan vastustamisen paljon vakavammin.

 

Olen huomannut että jotkut markkinafundamentalistit voivat mainita haittaverot. Mutta miksi he sitten samaan lauseeseen puhuvat verojen alentamisesta? Käytännössä haittaverot lisäisivät verotusta monilla talouden alueilla. Voivatko he sanoa rehellisesti sen, että haluavat nostaa verotusta tietyissä tilanteissa?

 

5. Ihmisillä on muitakin arvoja kuin rahan maksimointi. Esim. Pitkä työsuhde on arvo sinänsä, koska se antaa ennustettavuutta, turvallisuutta, ammattitaitoa sekä yhteisöllisyyttä. Näitä muita arvoja otetaan liian harvoin huomioon isoissa päätöksissä yrityksissä tai valtion tasolla. Minä en ainakaan vapaasti päättäessäni halua elää yhteisössä missä maksimoidaan voitot mutta työntekijät pelkäävät jatkuvasti potkuja.

 

6. Markkinoiden tehokas toiminta vaatii sitä, että markkinapelurit ovat suunnilleen yhtä vahvassa neuvotteluasemassa. Jos toinen markkinapeluri on paljon vahvempi kuin muut, niin tilanne on hieman sama kuin valtion kanssa. Nykytilanteessa työntekijät eivät ole yhtä vahvassa neuvotteluasemassa suuryritysten kanssa. Vaikka ay-liikkeessä olisikin joitain asioita pielessä, on se välttämätön tämän neuvotteluaseman tasoittamiseksi.

 

7. Suurin osa yhteisestä varallisuudestamme on aiempien sukupolvien luomaa. Se on teknologiassa, infrastuktuurissa ja kulttuurissa. Sen lisäksi ne resurssit mitkä kaikella oikeudella ja järjellä kuuluvat kaikille ovat iso osa taloutta. Buckminster Fuller sanoi, että meistä jokainen on jo syntyessään miljonääri. Se, että tilanne ei ole käytännössä näin, johtuu osittain taloutemme rakenteellisista vioista. Näitä vikoja ovat mm. resurssien sekä maan yksityisomistus, ilmaiset valtion takaamat patentit, matala inflaatio ja työpaikkojen hierarkisuus.

 

Vaikka työn tuottavuus on 2,5-kertaistunut vuodesta 1970, ovat palkat pysyneet samoina. Miten saada palkat tuplattua nykytasosta ilman valtion puuttumista talouteen, jos työntekijät eivät ole kilpailukykyisiä suuryrityksien kanssa?

 

8. On olemassa tiettyjä aloja joille syntyy luontaisesti monopoli. Näin tapahtuu kun vaadittava alkuinvestointi on suuri suhteessa markkinoiden kokoon. Esim. Junaliikenne on yksi esimerkki tämänkaltaisesta alasta. Siellä investoinnit uusiin ratoihin ja kalustoon markkinoille tulemiseksi eivät ole kannattavia markkinoiden pienuuden vuoksi. On myös aloja kuten koulutus ja terveydenhuolto joissa haluamme ehdottomasti ottaa huomioon muitakin arvoja kuin vain voiton maksimoinnin. Kaikilla tämänkaltaisilla aloilla on hyvä antaa valtiolle monopoli tai ainakin vahva asema markkinoilla, koska se pystyy palvelemaan useampia arvoja kuin vain voiton tavoittelua.

 

9. Jotkut markkinafundamentalistit ovat kommentoineet vuoden 2008 kriisin bailoutteja yms. Ilmiselvää valtion rikkaiden lellimistä. He ovat sanoneet, että valtion ei olisi pitänyt tukea pankkeja lainkaan. Ja tämä perusteltiin moraalisilla syillä. Mutta en ole huomannut kenenkään markkinafundamentalistin puhuvan siitä mitkä seuraukset tämänkaltaisella välinpitämättömyydellä olisi ollut koko taloudelle. Enkä ole kuullut rakentavia ratkaisuehdotuksia miten pankkeja tulisi muuttaa jotta samaa ei tapahdu uudestaan. Tämänkaltainen täysi välinpitämättömyys toiminnan välittömistä seurauksista tai suunnitelmallisuuden puute on hyväksyttävää 5-vuotiaalle jonka vanhemmat huolehtivat näistä asioista. Mutta jos yhteiset päätöksemme tehtäisiin näiltä pohjilta, olisimme tuhoon tuomittuja.

 

Minä olen todennäköisesti väärillä jäljillä ainakin yhdessä näistä kohdista (kerro missä!) Mutta kyky edes ottaa huomioon nämä kysymykset erottavat rationaaliset keskustelijat markkinafundamentalisteista.

 

Ja jos olet syystä tai toisesta sitä mieltä, että on ylimielistä tai loukkaavaa nimitellä joukkoa ihmisiä fundamentalisteiksi, niin onko mielestäsi väärin nimitellä ISIS-taistelijoita terroristeiksi? Sanoilla on merkitystä. Ja sananvalintani osoittaa oikeaksi viimeistään se, etten tule saamaan yhtään rationaalisesti argumentoitua vastausta tähän tekstiin missä selitettäisiin miksi jokin valitsemani kohta on väärin tai merkityksetön. Jos esimerkiksi menisin nimittelemään tähtitieteilijöitä fundamentalisteiksi, niin minulle näytettäisiin heti kaapin paikka. Miksei yhtä aikamme johtavaa talousfilosofiaa ei voida puolustaa julkisesti?

 

* Se, mihin itse viittaan termillä vapaat markkinat, ja se mihin nykyään yleisesti viitataan vapailla markkinoilla, on radikaalisti erilainen. Itse oikeasti haluan ettei valtio puutu markkinoiden toimintaan, edes turvaamalla omaisuutta tai patentteja. Ja olen pettynyt että markkinafundamentalistit uskovat että valtio on välttämätön näihin tehtäviin, vaikka juuri nämä luovat massiivisia ongelmia nykymaailmassa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Käyttäjän kaunaherra kuva
Tuure Piittinen

Lepomäki on sitä mieltä, että kaikista täytyy pitää hyvää huolta, kunhan vain rikkaitten ei tarvitse osallistua.

http://www.katsomo.fi/#!/jakso/33001003/huomenta-suomi/591550/lepomaki-olisi-outoa-jos-oikeistolaisuus-olisi-suomessa-kirosana

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Mielenkiintoisia pointteja, kiitos niistä!

--

Markkinafundamentalistit ovat joko uskossaan sokeita tai sitten vain lyhytnäköisesti ahneita.

Mikään talousteoria ei täydellisesti kuvaa todellisuutta, vaan on ainoastaan approksimaatio siitä.

Siksi kaikki teoriat on aina kyseenalaistettava. Paras testi teorialle on käytäntö; Jos jokin teoereettinen oletus toimii, niin hyvä niin ja mikäli käytäntö tökkii on teoriaa paikattava.

Olen aika vakuuttunut, että nykyinen vallitseva talousajattelumme saa aikaan makoisat naurut muutamien vuosikymmenten kuluttua.

Sarkaa siis piisaa.

--

Lepomäki on virkistävä poikkeus nykyiseen konsensusajatteluun. Odotan mielenkiinnolla hänen linjauksiaan.

--

Olen samaa mieltä patenttioikeuden ongelmallisuudesta; Sen rajaamista tai lakkauttamista olisi syytä harkita. Stetson-menetelmällä generoimani arvauksen perusteella se aiheuttaa enemmän taloudellista haittaa kuin hyötyä.

--

Nobelisti John Nashin peliteorian mukaan yhteispeli tuottaa kaikille osapuolille parhaan lopputuloksen. Tämä on myös arkijärjen mukaista.

Tämä on todennäköisesti totta myös taloudessa; Mikäli saamme kaikki osapuolet pelaamaan yhteen, jopa unohtamalla välillä oman lyhytnäköisen etunsa, pääsemme lopulta kaikille edullisimpaan lopputulokseen.

Yhteispelihän on jo tuttua, ja todistetusti toimivaa, mm. taiteessa, tieteessä ja open-source-liikkeessä.

Mm. patenttioikueden rajaaminen avittaisi tätä kehitystä.

Käyttäjän LauriBlomberg kuva
Lauri Blomberg

"Mikään talousteoria ei täydellisesti kuvaa todellisuutta, vaan on ainoastaan approksimaatio siitä."

Tuo on hyvä yhden lauseen tiivistys tekstistäni. Kiitos siitä :)

Antti Jokela

Markkinafundamentalismi on termi, jota käytetään lähinnä halventavassa merkityksessä. Sama pätee uusliberalismiin. Harvat määrittelevät itsensä näillä termeillä.

Keitä siis tässä kirjoituksessa tarkalleen ottaen tarkoitetaan?

Mitä tuo kuva esittää? Mikä maa ja millä tavalla laskettu? Suomen osalta tuottavuuden kasvusta löytyy esimerkiksi tällaista tietoa vuosilta 1950-2008 (s. 15):
- elintaso on kasvanut 5.7-kertaiseksi (BKT asukasta kohden)
- työn tuottavuus on kasvanut 6.9-kertaiseksi (BKT tehtyä työtuntia kohden)
- työn määrä asukasta kohden on vähentynyt 20%

http://lipas.uwasa.fi/~miklin/KANS1001/Piekkola_Ka...

Käyttäjän LauriBlomberg kuva
Lauri Blomberg

"Keitä siis tässä kirjoituksessa tarkalleen ottaen tarkoitetaan?"

Markkinafundamentalisteja ovat mm. Peter Schiff, Stefan Molyneux ja muut praxeologit, sekä osa kokoomusnuorista.

"Mitä tuo kuva esittää? Mikä maa ja millä tavalla laskettu?"

Kuva on USA:sta.

"Suomen osalta tuottavuuden kasvusta löytyy esimerkiksi tällaista tietoa vuosilta 1950-2008 (s. 15):
- elintaso on kasvanut 5.7-kertaiseksi (BKT asukasta kohden)
- työn tuottavuus on kasvanut 6.9-kertaiseksi (BKT tehtyä työtuntia kohden)
- työn määrä asukasta kohden on vähentynyt 20%"

BKT/asukas on ehkä kasvanut 5.7-kertaiseksi, mutta se ei tarkoita mitään ellei sitä suhteuta inflaatioon. Sama pätee BKT:n tehostumiseen työtuntia kohti. Jos nuo luvut otetaan ilman inflaatiota, niin voisimme tuplata huomenna tuottavuutemme ainoastaan nostamalla kaikki palkat ja hinnat kaksinkertaisiksi.

"Markkinafundamentalismi on termi, jota käytetään lähinnä halventavassa merkityksessä. Sama pätee uusliberalismiin. Harvat määrittelevät itsensä näillä termeillä."

Anteeksi etten ole poliittisesti korrekti määrittelyissäni. En vain välitä siitä miten ihmiset toivoisivat että heidät määritellään. Määrittelen heidän kylmästi heidän uskomustensa ja käytännön ehdotustensa perusteella. Ymmärrän että jotkut kokevat ettei tämä ole "kunnioittavaa" toisten "yksilöllisyyttä" ja "itsemääräämisoikeutta" kohtaan. En vain pidä tuota näkökulmaa millään tavalla merkittävänä.

Markkinafundamentalismi sekä neoliberalismi ovat vähintäänkin yhtä hyvin määriteltyjä termejä kuin muutkin taloustermit. Jos joku kukkahattutäti vetää herneen nenäänsä siitä että käytän selkeästi määriteltyjä termejä, niin jätän heidän moraalisen tuohtumuksensa omaan arvoonsa. Minä olen sitoutunut rationaaliseen keskusteluun. Siihen ei kuulu että kukaan tulisi sanomaan minulle etten saa käyttää joitain selkeästi määriteltyjä termejä jotka ovat keskeisiä pyrkiessämme ymmärtämään nykyistä maailmaa. Tietenkin olen aina valmis kuuntelemaan parempia vaihtoehtoja...

Jyrki Paldán

"Kuva on USA:sta."

Vastaava graafi löytyy myös Suomesta ja se näyttää hyvin pitkälti samalta, mitä nyt markkinaliberalismin kelkkaan hypättiin aavistuksen verran Yhdysvaltoja myöhemmin:

https://youtu.be/yHEjobYP6mg?t=1200
(Professori Bill Mitchellin luento)

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Ihminen ei ole niin yksinkertainen että se tarvitsee pelkästää suojaa, vettä ja ruokaa vaan tarpeet ovat mo imutkaiset ja yhteydessä terveyteen ihmine on laumaeläin ja tarvitsee sosiaalista kanssakäymistä ja yksinäisyys on pahimmillaan lamaannuttavaa, toinen yhtä tärkeä kuin lähipiiri ja sosiaalisest suhteet ovat virikkeet ja aktiiviteetit olise sitten liikkumista, harrastamista tai työtä. Aikoinaan kun Abraham Maslow loi kuuluisan pyramidinsa tuli hän jälkiviisaaksi ja totesi ettei tarpeetole hierarkkiassa. Ihmisen sosiaaliseen laumakäyttäytymiseen kuitenkin liittyy mysteeri eli miksi ihmiset tarvitsevat ryhmässä niin tiivistä yhteenkuuluvuutta että luovat rituaaleja, tapoja ja uskontoja.

Itselle muuten tärkeimmät arvot eivät ole raha ja työura vaan terveys, hyvinvointi, luovuus ja itsensäkehittäminen mutta koska moni juna on rikkaita lellivässä maailmassa mennyt minulta ohi on pakko keskittyä luomaan työuraa putkeen vaikka se suorastaan inhotta ja saa tuntemaan itsensä kahlituksi. Mutta eipä nyt vallalla oleva sukupolvi ymmärrä nuorten arvoja kun on sukupolvien välisiä kuiluja ja tuloerojen välisisä kuiluja.

Käyttäjän LauriBlomberg kuva
Lauri Blomberg

Olen kanssasi täysin samaa mieltä siitä, että ihmisillä on myös tarve sosiaaliseen kanssakäymiseen, intiimiyteen, itseilmaisuun ja kehittymiseen. Yksinkertaistin tarpeet osin siksi että pointtini olisi kiistämätön. Erona on myös tarpeiden toteuttamistapa. Ruoka, vesi ja suoja ovat fyysisiä tarpeita. Kaikki muut Maslowinkin arvot lähtevät ihmisen sisältä. Yhteiskunta voi opettaa ihmisiä ajattelemaan, järjestää instituutiot mitkä tukevat näiden tarpeiden toteutusta ja tukea kulttuuria joka tukee noiden arvojen toteuttamista, mutta lopulta aina ne lähtevät yksilöstä itsestään. Jos esim. itsekehitys olisi pelkästään ulkoisen paineen tai palkinnon vuoksi, niin ihmisestä tulisi automaattinen robotti. Ainoastaan kun ihminen toteuttaa omat tavoitteet omista syistään tulee hänestä vapaa ja spontaani ihminen. Mutta tässä jää kysymys: kehitys mitä tavoitetta kohti?

Tykkään keskustella klassisesta liberalismista. Tässä on vähän paremmmin sanottuna toi mitä koitin sanoa.

https://www.youtube.com/watch?v=JmbLXl-mlL4

Ja eihän meistä kenenkään ole pakko tehdä mitään paitsi kuolla. Jos joka päivä käytät tunnin kehittyäksesi valitsemallasi alalla, niin muutaman vuoden kuluttua olet jo niin taitava että voit tienata sillä rahaa. Mikään Suomen hallitus ei sitä estä :)

Käyttäjän LauriBlomberg kuva
Lauri Blomberg

Muutama päivä sen jälkeen kun kirjoitin tän julkaistiin Salon:issa tämä artikkeli:

http://www.salon.com/2016/04/11/the_gop_vs_the_pur...

Miksei tästä aiheesta puhuta enempää? Ja miksi lehdistö ei uskalla puhua siitä että Ayn Randilainen inkvisitio hiljentää Galileot nykyaikanamme?

Toimituksen poiminnat